Ylpeä äiti esittää -sarjassamme tänään (tai oikeastaan vähän jo eilen torstaina): tadaa - kävelevä Iisusapinainen! Virallisten ensiaskeleiden official pelikelloaika oli osapuilleen 2.8. klo 19:10, kun elämämme ilo puristi keskittyneenä käsissään pientä, sinistä leikkiautoa ja käveli noin kuusi askelta olohuoneen peräosasta kohti kulmasohvaa. Olemme vieläkin ihmeissämme.

Kimmokkeena lienee ollut kiva leikkitreffipäivä, jonka aikana tapasimme lapsosia aina 7-viikkoisesta pikku tytöstä jo juokseviin, reippaisiin poikasiin. Kirmaavat jätkänpätkät (ja pari tyttöäkin) taisivat inspiroida Isaa sen verran, että omaa kävelyä rohjettiin yrittää. On se hurjaa. Ensi tiistaina olisi taas yhdet tärskyt osapuilleen samalla porukalla ja mä mietin että mitä tytär seuraavaksi oppisi, jokohan se alkaisi vaikka puhumaan silloin? Heh.

Temppu on toistunut tänään kahdesti, ensin mun kännykkää imeskellen (puhelin alkaa muuten jo vedellä viimeisiään...) ja toisen kerran ihan ilman mitään apuja tai henkistäkään tukea.