(Urbaanin legendan mukaan eräs tuttu olis halunnut ostaa Jyväskylän Liikenteen busseissa olevasta valomainostaulusta henkkohtaista mainostilaa joulukuussa välittääkseen niiden kautta viestin "Mustaa joulua, toivoo saatana". Ei ollut mennyt läpi.)

Helsingin joulusää on lievästi sanottuna ankea, meidän kuusi on vinossa, perunalaatikosta tuli kökköisää ja mä hajotin pöytää kattaessani yhden mun lempilautasista, puhumattakaan siitä että miljoonan epäonnisen sattuman summana meidän kuusen valot on värilliset pikku ledit, ei suinkaan sellaiset kunnon sähkökynttilät, mitkä me jo kertaalleen ostettiin. Siitä huolimatta tää joulu on varmaan hyvällä tapaa mieleenjäävin ikuna, kiitos Iisuksen ja seuraavien asioiden:

Lapsen nauru ja ilo. Asia, jota ei osaa kaivata ennenkuin tällainen tilanne tulee päälle. Isa siis tosiaan nauroi ekaa kertaa toissailtana (edelleen yksi elämäni siisteimmistä hetkistä) ja tänään lahjashown jälkeen, kun tyttö oli jo kuolemanuuvuksissa, se istui mun sylissä ja nauroi isälleen varmaan yli vartin. Hihkui, katsoi taas Mn naamaa, jutteli sille vähän ja nauroi katketakseen. Suurinta riemua vauvaselle tuottivat serkkujen perheen Mokosta ostama paperipussi (sisällä oli ihana lautas-ruokailuvälinesetti, niistä äitee ja isä tykkäsi) sekä JKLstä samoin serkkujen perheen antaman paketin paperit (paketista paljastui varsin feminiiniä vaatekertaa, ihanuuksia) ja lahjanauhat.

Joulusaunan uusi twisti. Saunottiin meidän kesällä remontoidussa talosaunassa eka kertaa ja Isa oli messissä. Sekä sauna että suihku olivat reaktioista päätellen vallan jee. Hieno juttu.

Ihanin lahja. Viime jouluaattona me saatiin tietää, että tää joulu tulisi olemaan kovin erilainen (sillä edellytyksellä että kaikki menisi tosi hyvin, niinkuin sitten onneksi menikin). Tää joulu oli tosiaan erilainen ja siitä mua jatkossa muistuttaa Kalevala-korun Vellamo kaulassa. Mä olen mussutellut aikani sitä, etten koskaan saa rakkaaltani koruja lahjaksi. Tänä jouluna me oltiin erikseen sovittu, ettei paketteja osteta ja miehenmokoma pisti nämä tyttären piikkiin (kaulakorun lisäksi meille tuli termoskannu, mitä on jo pitkään tarvittukin). Vähän harmittaa, koska mä olin ihan niissä "ei lahjoja aikuisille" -tunnelmissa hamaan loppuun asti. Yhtä kaikki koru on kaunis ja sopii, tuun pitämään sitä tästä ettepäin aina kun mahdollista.

Oma joulukoti. Aiemmat joulut ollaan oltu muiden nurkissa, nyt tuli todistettua että pirttihin jos pieneenkin kyllä tulee joulujuhla suloisin, vaikka välillä stressasikin.

On jouluyö ja kunnia Herran ja äiti maan. Hyvää joulua koko maailmankaikkeudelle meidän pikku yksiköltä.