Ai miten niin kiirettä? Mä olen onnistunut irroittautumaan internetin ihmemaasta sen verran, että bloginmokomakin on miltei unohtunut. Tässä kuitenkin tuoreimmat.

Tyttö kasvaa ja oppii

Isa alkaa oikeasti olla jo iso tyttö. Koon puolesta tarkkoja mittoja saadaan ylihuomenna 4 kk-neuvolassa, mutta musta tuntuu, että se pienin pikkuvauva-aika on jo takana päin vaikkei tuo mitään ihmeellistä vielä osaakaan. Tarttuminen on uusi taito, neiti nappaa teho-otteella kiinni kaikesta kiintoisasta ja pitää hienosti. Kääntymiseen alkaa olla jo viimeinkin kiinnostusta ja jotain viitettäkin, tyttö on välillä kuin jouskarin jousi - kääntymisen idea ei siis ihan ole vielä hahmottunut mutta sinnepäin aletaan olla kai jo matkalla. Vatsallaan Ippe viihtyy edelleen vain pieniä aikoja kerrallaan, mutta kurkottelee masulla maatessaan tosi korkealle. Kuvassa tosin aika maltillinen meininki :) .


Uusin juttu, mikä huomattiin reissulla Vehmaan isovanhempien luo, on istumaan tahtominen. Ainoa hyvä asento sylissä on naama eteenpäin, aika pystyssä ja siitä pungetaan jo melko tyylikkäästi kohti istuma-asentoa. Mitä on tapahtunut meidän vauvanpötkäleelle, joka hädin tuskin osasi vähän sätkytellä??


Joulu tulee, järki ja rahat menee



Taas kerran eletään niitä aikoja, kun mä olen millimetrin päässä soitosta JKLään äidille, että tehkää tilaa joulupöytään, me tullaan sinne pyhiksi. Lahjat on hoidettu, ainoat viemättä on kummipojan ja Laurelinin Leon lahja, lisäksi Jypykkään pitää postittaa pari pakettia (tai heittää ne matkahuollon kyytiin). Menu sitävastoin on ihan alkutekijöissään eikä The Joulusiivouspäivääkään ole vielä oikein määritetty. Piparitaikinan teen kai tänään, jotta huomisiltana Mn kotiuduttua voitais leipasta ne vähät piparit mitä aiotaan tehdä.

Hulluin rahareikä eli koristeet on vieläkin aika hankkimatta. Mlla on duunipaikan pikkujoulut torstaina, joten todennäköisesti mä otan silloin auton ja ajan Iisuksen kanssa Ikeaan ostamaan ainakin kuusenjalan, alusmaton, kuusenkoristeita ja ehkä jotain muuta sälää... huokaus. Mä tykkään pyhistä, mutta mikään jouluorganisaattori mä en ainakaan vielä näemmä ole. Kai musta sellainenkin joskus kuoriutuu?

Mn kanssa sovittiin, ettei tällä kertaa ihan OIKEASTI osteta toisillemme lahjoja, vaan mikäli joulun jälkeen varaa enää on (tuskin, kiitos vakuutusmaksujen. Pakkoko niitä on kasata ihmisten niskaan just vuodenvaihteessa?), niin ostetaan meille uusi sänky. Futonista on ollut puhetta, mä tykkään eritoten tästä kuvassa olevasta mutta pitää ihan oikeasti miettiä, että onko tuollaisessa matalassa pedissä meille mitään järkeä. Pitää tunnustella.