Onpa ollut aktiivinen ja nasta päivä!

Aamu valkeni meillä tänään kasilta. Iisus kelpuutti aamupuuroa reilun annoksen, äitinsä sai katsoa aamusarjansa (kotona ollessa kouluttuu MELKO helposti jännittäviin asioihin...) rauhassa neidin touhutessa omiaan (sis. mm. lelujen hakkaamista ja heittelyä). Sitten lähdettiinkin Stadiin, ekaa kertaa Helsingin keskustaan omin nokkinemme täältä Espoon metsistä. Bussivalinta oli eksoottinen, ehkä seuraavan kerran käytämme vähän sähäkämpää kulkupeliä. Nähtiin kuitenkin havumetsää (paljon) ja ökytaloja (hienoja, mutta jälleen kerran pisti miettimään, että kuka halvattu niiden kaikki ikkunat pesee? Eipystykäsittään...) ja lapsonen ketterä jaksoi nukkua miltei koko matkan.

Kaupungilla treffattiin Laurelin ja Satu (kiitos seurasta, oli tosi kivaa!), vertailtiin välikausihaalareita ja ensikenkiä ja mä etsin Iisukselle kivaa juhlamekkoa ystävän vihkiäisiin. Onneksi aikaa on vielä ensi viikko, koska mä en ole törmännyt kuin yhteen ihanaan ja sen hinta - 45 euroa - oli mulle liikaa, vaikka mekko ihana olikin. Pitää pitää isoäideille virkkuukisa ja katsoa, saataisko nätimpi ihan kodin tuotteena. Tai jotain. Syötiin hyväksi havaitussa I Love Foodissa ja Iisus jätti jälkeensä ison määrän vauvapastaa (äiskän tekemää, näytti maistuvan - rasti seinään, siis) lattialle. Ymmärtäväinen henkilökunta ei nostanut asiasta meteliä, meininki hyvä. Käytiin kestovaippaesittelyssä Lasten pisteessä ja mä ostin Isalle uuden vaipan. Hetki sitten tilasin vielä kaksi lisää, joten tyttö pysyy taskuvaipoissa vaikka vähän kasvaisikin. Tajusin siis ostaa L-kokoisia.

Näin kahden kappaleen pohjustuksen jälkeen voidaankin palata otsikon aiheeseen. Tällä äidillä oli tänään pari tuntia hyvää omaa aikaa, jonka seurauksena on ainakin ihana endorfiinihumala, hyvä mieli ja huomenna tai viimeistään ylihuomenna lihakset kippeenä.

Mähän hankin vuodenvaihteessa sen sikakalliin salijäsenyyden ja nyt, kun muutto, sairastelu ja muut tekosyyt alkaa olla aikaa mennyttä, niin päätin pyhästi aloittaa jumppaamisen taas. Eilinen reissu meni kiville urpon muistaessa treenin alkuajankohdan väärin (miten niin amatöörimäinen virhe?), mutta tänään meni nappiin.

Läksin kotoa jumppareleet ja kolme cd-levyä veskassa vähän ennen seitsemää. Huudatin menomatkan maailman ihanimman leffan, Romeo+Julietin soundtrackia (kovaa!) ja lauloin mukana. Olin ajoissa perillä ja ystävällinen henkilökunta neuvoi speksit (mesta oli mulle uusi). Vaihdoin releet ja tunti alkoi. 55 minuuttia intensiivistä muka-hakka-potkimista, syke pitkän aerobisen treenaamattomuuden päälle tietysti ihan miljoonissa, hikoilin varmaan kahdeksan litraa ja olin setin lopuksi aivan kuitti. Suihkuun, saunaan, suihkuun, hiustenpesu rauhassa (sorry M, mä en vaan voinut olla käymättä saunassa kun se oli siinä, päällä ja toimiva) ja kotimatkalle. Placebo soi, minä nautin ja ajoin rivakasti, joskin rajoitusten mukaan kotiin. Ihanata. Kotona olin vähän jälkeen ysin, täällä odotti iltapuuron saanut, pesty ja yöasuun puettu ihanaihana lapseni, eli äiteen oma aika päättyi rakkaan Iisuksen iltamaitoon ja yöpuulle laittoon. Oli NIIIIIIIIN kivaa.

Mies-raasu läksi lapsenhoitovuoron päälle vielä työ-iltaamaan Nosturiin. Oli jo päättänyt olla menemättä, mutta Tanskasta saapui eräs Tärkeä Bisnesnainen ja kun se kerran Tanskasta asti tuli, niin olihan tuo nyt kohteliasta mennä paikan päälle itsekin. Mä tsekkasin Irtiotot (seuraan tällä hetkellä The Aamusarjan lisäksi oikeastaan vain Irtskarin uusintaa ja Twin Peaksia), seikkailin hetken virtuaaliavaruudessa ja taidan hissuksiin hiissautua nukkumaan. Mutta ihana päivä on ollut tämä kyllä.